FINLAND TRAVEL

HVITTRÄSK – KANSALLISROMANTTINEN ATELJEEKOTI

Hvitträskiä kutsutaan kansallisromanttisen arkkitehtuurin helmeksi, täysin omanlaisekseen kokonaistaideteokseksi. Nykyisin kotimuseona toimiva rakennus oli aikoinaan koti kolmelle menestyneelle arkkitehdille – Eliel Saariselle, Herman Geselliukselle sekä Armas Lindgrenille. Helsingissä menestynyttä arkkitehtitoimistoa pyörittänyt kolmikko päätyi kansallisromanttisen ihanteen mukaan rakentamaan oman taidekommuuninsa maaseudulle Vitträsk-järven rannalle. Itse talo rakennettiin kansallisromanttisen tyylin mukaisesti tummasta hirrestä ja luonnonkivestä ja se valmistui vuonna 1903. Tontti sijaitsee metsän keskellä ja talo on rakennettu korkealle kalliolle, josta on kauniit näkymät alas Vitträsk-järvelle. Piha on puistomainen ja muistuttaa englantilaista linnanpihaa. Puutarhaa hoitanut Eliel Saarisen vaimo, Herman Geselliuksen sisar Loja piti huolta, että pihamaan kukat kukkisivat tasaisesti pitkin kesää. Innokkaana puutarhurina Loja kasvatti talon eteläpäädyn kukkahuoneessa aikanaan hyvinkin eksoottisia kasveja, kuten orkideoja sekä kliivioita. Valitettavasti talon pohjoispääty, Armas Lindgrenin asunto, jonka tornissa sijaitsi tasanne maisemien katselua varten paloi lähes perustuksiaan myöten maan tasalle vuonna 1922. Myöhemmin Eliel Saarisen poika suunnitteli siihen uuden pienemmän rakennuksen. Pihan toisella puolella sijaitsee pieni huvila, Lilla Villan, joka puolestaan toimi Herman Geselliuksen asuntona. Nykyisin huvilassa toimii kahvila ja ravintola vierailijoita varten. 

Hvitträskin ateljeessa syntyivät suunnitelmat Helsingin rautatieasemaa ja Suomen kansallismuseota varten.

Illanistujaisia ja vaimojen vaihtoa

Talon eteläpääty, Eliel ja Loja Saarisen koti toimii tätä nykyä kotimuseona. Talon huonekalut ovat Eliel Saarisen suunnittelemia, tuvan ja ruokasalin valaisimet ovat puolestaan Lojan käsialaa. Tuvan puolella paraatipaikalla sijaitsee Akseli Gallén-Kallelan vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyyn suunnittelema Liekki-ryijy. Talosta löytyy myös useita humoristisella tarkoituksella höystettyjä yksityiskohtia, kuten tuvan takan reunalta löytyvät renkaat, joihin voi tukeutua nautiskeltuaan muutaman liikaa illanvieton aikana. Saarisilla vietettiin paljon juhlia ja illanistujaisia, joihin osallistui useita sen ajan taiteilijoita, kuten esimerkiksi Jean Sibelius. Ruokasalin puolelta puolestaan löytyy erikoinen ikkunamaalaus, jossa Eliel Saarinen ja Herman Gesellius yrittävät viekotella puutarhassa istuvaa Mathildaa luokseen. Tarina on itseasiassa täysin tosi, sillä Eliel Saarinen oli kahdesti naimisissa. Ensimmäinen vaimo Mathilda, muutti hänen mukanaan Hvitträskiin. Saarisen tehdessä tiiviisti yhteistyötä Herman Geselliuksen sisaren Lojan kanssa, he – yllätys, yllätys – rakastuivat toisiinsa. Saarisen entiselle vaimolle Mathildallekaan ei käynyt huonosti, sillä hän puolestaan rakastui Saarisen kollegaan Herman Geselliukseen ja parit astuivat avioon uusien puolisoidensa kanssa kaksoishäissä 6.3.1904. Herman Gesellius kuoli vuonna 1916 ja hän sai viimeisen leposijan Hvitträskin tiluksilta. Leskeksi jäänyt Mathilda myi osuutensa talosta Saarisille. Tätä ennen Armas Lindgren oli myynyt osuutensa ja muuttanut Helsinkiin vain vuosi Hvitträskin valmistumisen jälkeen. Hvitträsk jäi siis kokonaan Saarisille.

Neljä sulotarta -veistos on Loja Saarisen käsialaa.

Saariset muuttavat Yhdysvaltoihin

Saaristen perhe muutti Yhdysvaltoihin Eliel Saarisen voitettua toisen palkinnon Chicago Tribune Tower -suunnittelukilpailussa. Vaikka hänen suunnittelemaansa tornia ei koskaan rakennettu, hän vaikutti suuresti siihen, miltä siihen aikaan rakennetut pilvenpiirtäjät rapakon takana näyttivät. Eräskin toimittaja luonnehti Saarista kilpailun ”todelliseksi voittajaksi”. Hvitträsk toimi tänä aikana perheen loma-asuntona ja Loja Saarinen antoi tarkat hoito-ohjeet Hvitträskin puutarhaa hoitaneille ihmisille. Yhdysvalloissa Eliel Saarinen jatkoi suunnittelutyötään ja toimi samalla arkkitehtuurin professorina Michiganin yliopistossa. Hänen merkittävin työnsä Yhdysvalloissa on Cranbrook Academy of Art ja sen kampusalue. Eliel Saarisen pojasta, Eero Saarisesta kasvoi isänsä jalanjäljissä yksi Yhdysvaltojen tunnetuimmista arkkitehdeistä. Hänen töitään ovat muun muassa TWA -terminaali J.F. Kennedyn lentokentällä New Yorkissa sekä Saint Louis Gateway Arch St. Louisissa Missourissa.

Hvitträskin ylläpitäminen oli kuitenkin kallista, joten Saariset myivät sen Anelma ja Rainer Voriolle. Vuoriot asuttivat Hvitträskiä liki 20 vuotta, jonka jälkeen se muutettiin museoksi. Vuonna 1981 Suomen valtio osti Hvitträskin ja vuonna 2000 se siirtyi Museoviraston alaisuuteen laajan peruskorjauksen myötä. Hvitträsk on sulkenut ovensa vierailijoilta tämän kesän osalta, mutta ensi kesänä se ottaa jälleen vastaan arkkitehtuurin ja taiteen ystäviä tutustumaan uniikkiin ympäristöönsä. 

Hvitträsk

Hvitträskintie 166
02440 LUOMA
Kirkkonummi

”Ruusuhuone” oli Eliel Saarisen tyttären Eeva-Liisan huone.

Kukkahuone oli Lojan valtakunta.

 

You Might Also Like...

10 Comments

  • Reply
    Ne Tammelat
    lokakuu 8, 2019 at 9:35 pm

    Upea ja aika erikoinenkin tuo sisustus. Huvilan nimen olen kuullut monta kertaa, mutta tuollahan voisi jopa piipahtaa, jos osuu matkan varrelle. Hauska yhteensattuma tuo, että rouva on ollut puutarhuri. Meidän talon edellinen asukas on myös ollut sellainen ja pihan kukkapenkissä onkin ollut hienosti väriloistoa toukokuusta kesäkuun loppuun saakka, kun erilaiset kukat nousevat vuorollaan kukkimaan.

    • Reply
      Inka
      lokakuu 21, 2019 at 11:46 am

      Hvitträsk on todella persoonallinen paikka ja erittäin tunnelmallinen taiteilijakoti! 🙂 Siellä kaikki on ajateltu viimeisen päälle.

  • Reply
    Anna
    lokakuu 9, 2019 at 11:42 am

    Siis aivan ihana paikka! Itse olen suuri arkkitehtuurin ystävä. Se on minulle yksi tärkeimpiä syitä matkustella, että saa tutustua eri maiden rakennusarkkitehtuuriin ja sisustustyyleihin. En välttämättä kaipaa mitään sen erityisempää, kuin kävellä uudessa miljöössä ja ihastella sen kauneutta. Hvitträsk on minulle täysin uusi tuttavuus, mutta menee ehdottomasti to do -listalle, toivottavasti jo ensi kesäksi. Kiitos vinkistä!

    • Reply
      Inka
      lokakuu 21, 2019 at 11:50 am

      Arkkitehtuuri kuuluu myös minun mielenkiinnon kohteisiin ja aina reissussa pitää mennä katsomaan kaikki kuuluisat arkkitehtuurin helmet! Myös tuo uudessa ympäristössä käyskentely on aina todella antoisaa. Hvitträsk on todella tunnelmallinen paikka ja suosittelen ehdottomasti siellä vierailua! 🙂

  • Reply
    Pirkko / Meriharakka
    lokakuu 10, 2019 at 12:37 pm

    Tunnelmallisia kuvia ja tunnelmallinen juttu muutenkin! Omasta vierailustani tuolla on jo vuosikymmeniä – ei taitaisi haitata pistäytyä tuolla taas kerran!

    • Reply
      Inka
      lokakuu 21, 2019 at 11:51 am

      Kiitos kommentista Pirkko! Hvitträskissä vierailu on onneksi helppo toteuttaa uudestaan melkein milloin vain. 🙂

  • Reply
    Iida in Translation
    lokakuu 10, 2019 at 6:46 pm

    Vaikuttaapa tunnelmalliselta paikalta ja olipa upean laadukkaasti kuvattu ja kirjoitettu juttu! Taiteilijakodit ovat kyllä tosi viehättäviä paikkoja päästä pistäytymään. Pitikin alkaa googletella missä tuo paikka sijaitsee, jos lähtisi käymään joku päivä. 🙂

    • Reply
      Inka
      lokakuu 21, 2019 at 11:54 am

      Olipa ihana tämä kommentti, kiitos siitä! <3 Taiteilijakodeissa on aina ihana käydä kurkistamassa, millaista elämää sitä onkaan aikoinaan vietetty. Täytyypä lisätä paikan osoite jutun loppuun, joka pääsi minulta unohtumaan. 😀

  • Reply
    Anna-Katri / Adalmina's Adventures
    lokakuu 13, 2019 at 9:05 am

    Onpas kiehtovan oloinen paikka, ja niin tunnelmallinen sisustus myöskin. Piti tosin googlata, että missä tämä paikka sijaitsee ja yllätyin että näinkin lähellä Helsinkiä. 🙂

    • Reply
      Inka
      lokakuu 21, 2019 at 11:55 am

      Hvitträsk on todella mielenkiintoinen ja erittäin tunnelmallinen paikka. Etenkin tällaiselle taiteen ja muotoilun ystävälle yksi ”must see” -kohde Suomessa. 🙂

Leave a Reply